Eräs kokemus kiinalaisesta sairaalasta

(Tämä postaus on jatkoa edelliselle tekstilleni: "Vesi vanhin voitehista? Testissä kiinalainen lääketiede!")

Viime jaksossa tapahtunutta:
Päädyin siis sairaalaan kiireellisenä tapauksena kiinalaiseen sairaalaan kaikista neuvoista ja lääkityksestä huolimatta. Yrttivalmisteista (=kiinalaisista lääkkeistä), kuumasta vedestä ja parasetamolista ei sitten kuitenkaan ollut apua.

Torstai-aamuna soitin ystävälleni ja ilmoitin, että nyt on kyllä pakko päästä käymään jossain terveyskeskuksessa, maksoi mitä maksoi. Edeltävänä yönä kaikki oireet olivat pahentuneet jo niin vaikeiksi, etten saanut kunnolla henkeä ja jouduin nukkumaan hengitysmaskin kanssa ne kaikki kolme tuntia jotka pystyin nukkumaan. Lisäksi oireisiin kuului jo oksentelua, huimausta ja yleistä pahoinvointia. Muutaman parasetamolin voimin pääsin jotenkuten sängystä ylös ja bussiin jotta pääsin sovittuun tapaamispaikkaan.

Ei mennyt kovinkaan kauaa kun odotellessani tuuperruin tuoliin, en saanut lähes ollenkaan enää henkeä. Kipu keuhkojen yläosassa ja kurkussa oli mieletön. Ilma tuntui raastavan joka ikisellä hengenvedolla. Ystävälläni tai kenelläkään muullakaan ei ollut minkäänlaista osaamista tilanteen suhteen, vaan sain kuunnella kiinaksi noin kymmenen minuuttia vääntöä siitä, että mihin sairaalaan minut pitäisi viedä ja millä. Onneksi kuitenkin itsellä on ensiaputaitoja sen verran, että pärjäsin tässä tilanteessa kovinkin hyvin ja käännyin makaamaan kyljelleni ja hengittelin paperikuppiin sen verran mitä vain pystyin. Luojan kiitos en menettänyt tajuntaani, vaikka tuntui siltä että sekin kävi todella lähellä kun näkö alkoi sumentua.

Olin sen verran kipuinen, ettei puheestani enää oikeastaan saanut enää kunnolla selvää (puhuminen sattui niin paljon) etten, olin todella kiitollinen siitä, että joku muu hoiti minut sairaalaan ja ennen kaikkea hoiti sen kaiken säätämisen kiinaksi. Kielitaitoni ovat suhteellisen rajoittuneet tällä osaamisalueella.

Ensimmäinen sairaala ei voinut ottaa minua vastaan, sillä sairaalassa ei ollut lainkaan röntgen-laitetta. Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, on tuberkuloosin riski melko korkea täällä, ja sitä seulotaan verinäyttein ja röntgenin. Kaikki yskäoireiset potilaat käytetään röntgenissä tämän riskin vuoksi.

Vesi vanhin voitehista? Testissä kiinalainen lääketiede!

Olen jo kolmatta kertaa kipeänä täällä hyvin lyhyen ajan sisällä (2kk/3kk sisällä), oireet ovat olleet joka kerta melko samankaltaisia, yöllistä kuumetta, äänen vievää kurkkukipua, vilunväristyksiä, kipua keuhkojen yläosassa ja hengitysvaikeuksia. Kuitenkin monesti nämä oireet ovat menneet yhtä nopeasti ohi kun ovat tulleetkin, joten en ole sinänsä ollut huolissaan näistä lyhyistä, joitakin päiviä kestävistä sairausjaksoista. Olen usein pistänyt oireita saasteiden piikkiin, vaikkei minulla aiemmin olekaan mitään oireita saasteista ilmaantunutkaan. Tietysti sitä on käynyt mielessä, että pitäisikö nyt kuitenkin varmuuden vuoksi käydä sairaalassa kääntymässä, koska riski tuberkuloositartunnalle on melko korkea täällä pitkällä oleskelulla.

Olen lisäksi siinä mielessä onnekas, että lähes kaikki kiinalaiset tuntuvat olevan lääkäreitä tai vähintäänkin farmakologeja. Kaikki nämä oireethan johtuvat yksinkertaisesti siitä, etten juo tarpeeksi kuumaa vettä. Erityisesti kuumaa kiehuvaa vettä, teen kanssa tai ilman, jota kiinalaiset kittaavat säästä ja kellonajasta huolimatta.

Kerran eräs ystäväni kertoi minulle avuaaliasti, että ruokamyrkytykseni nyt sattui johtumaan kuitenkin ihan vain siitä, että satuin juomaan kylmää kokista kuuman ruuan kanssa. Näinhän ei siis todellakaan missään nimessä saisi toimia. Menee elimistö sekaisin kun kehon feng shuit ja yin yangit romahtavat siinä sitten mukana. Silloinhan ihan kuka tahansa tulee kipeäksi kun kylmä ja kuuma menevät vatsassa sekaisin. Onneksi olen nyt vihdoin valaistunut tästä asiasta. </sarkasmi>